Shengqui.
Väitetään, että jos poraa suoraan maapallon läpi, niin päätyy Kiinaan...enpä uskonut siihen lainkaan, kunnes porasin Finnairin tädeille Helsinki-Vantaalla, kun joku vulkaaninen töräys oli tullut minun ja Aasian väliin.
Epäonnessa oli tietenkin jotain onneakin, sillä pääsin viime sunnuntaina juhlimaan Elastisen synttäreitä, jotka ovat jo vuosia olleet suurta alkoholin väärin käyttöä. Tänä vuonna darra ei kestänyt kuin 3 päivää, onneksi. Ensivuodesta en uskalla edes mainita samassa lauseessa. Onnittelut.
...mutta aasiaan...niin minunhan piti lentää tänne jo viikkoja sitten. Torstaina vihdoin kaikkia kieltoja vastoin, minä ja Jesse baukimme Hki-Vantaalle, ja onnistuimme saamaan itsemme Shanghain lennolle, joka oli ensimmäinen lentokiellon jälkeen. Tai siis miten niin onnistuimme? Lentokoneeseen päästyämme, lentoemäntämme Brita ilmoitti meille, että lennolla on vain 44 matkustajaa... Siis 44? koneessa johon mahtuu 300...no me lensimme, koska emme kuunnelleet Finnairin pyyntöä jäädä kotiin, ja samalla tein myös papereihini sellaisen hiilijalanjäljen, etten varmasti vanhoilla päivilläni saisi muuta kuin sotkea pankinjohtajan kanssa Tuuran kesäresortin soutulaitetta tai kuntopyörää.
...no... perille päästyäni huomasin Warner Brosin valehdelleen minulle koko pienen ikäni:
Ei, täällä ei ole kaikki väärinpäin, ja ei, Kiinalaiset eivät ole keltaisia.
Pieniä ne kyllä on, eikä salee hakkais ketään, mut niiden safkat...huh huh...ne hakkaa kaiken, kuten Tiilikainen. En oo missään saanu tällästä, koira, kissa, orava ja sammakko on nykyään mun lempisafkojani. Ei hirveesti oo ikävä Auvon ja Kultsin köödefileetä. Oikeesti nää kaikki on vienyt kielen mennessään ja bissekin on yllättävän hyvää, kuhan ei ota noit draft beerejä...hyi...maistuu Prippsille (Heja Madde), kauheaa. Internet on sensuurin alaisena, joten tällänen netti-nörtti on ihan pikseli vajareissa, ja illat on pakko dallata ympäri kaupunkia, ku ei voi istuu facebookissa.
Nanjing alkaa hiljalleen käymään meikäläiselle tutuks, ja samalla siis pieneksi. Suuntaan siis kohti Tibetiä, ja sen vapautusta. Matkalla yritän löytää tippaleipiä ja simaa, koska munkkejahan täällä on helvetisti (kainalo pieru), eli vapun vietän täällä.
Heti ku pääsen Suomeen teen muutamia ilmoituksia koskien levyäni ja sen julkaisua. Ennen kesää tulee jotain levyllä olevia tai ylijääviä biisejä kuultavaksi, ja luultavasti nähtäväksi. Sillävälin käykääs äänestelee Brädiä ja ostakaas sen levy heti ku se tulee. Rähinä omistaa kesän.
Kolmea kovaa Johnia: Tiilikaista, Kimbleä ja Ramboa kumartaen, Nousevan Auringon Ritari kiittää ja kuittaa.
Hyvää vappua, Glada vappen.
